Menu

Kaikentyyppiset pavut, linssit ja herneet eivät ole pelkästään värikkäitä, vaan ne sisältävät myös runsaasti proteiineja ollen samalla uskomattoman fotogeenisiä. Ainakin me olemme sitä mieltä nähtyämme juuri palkokasvien suosion kasvavan sosiaalisessa mediassa. Mikä on kaikista kaunein? Tietysti borlottipapu. Ja mikä on trendikkäin? Peltoherne!

Sinäkin on varmaan huomannut, kuin kiinnostus lämpimiin, kotoisiin, juustoisiin, kermaisiin ja yleisesti ottaen ihaniin ruokiin on kasvanut sekä vuonna 2020 että 2021, sellaisiin, joita kutsutaan parhaiten termillä “comfort food”.  Onko se pandemian seurausta? Luultavasti. Kun maailma vapisee haluamme käpertyä ja syödä lämmintä, kotoista ja lohduttavaa ruokaa mummon keittiössä. Mummo voi hyvinkin tulla Italiasta – siltä ainakin vaikuttaa, sillä vuoden mittaan internetin kysyntäkäyrä on heilunut aina burratasta rustiikkeihin papupatoihin ja ihaniin pastaruokiin.  Uskomme, että tämä ihastus kotoisaan ja lohduttavaa säilyy vielä pitkään. Mutta saatamme silloin tällöin vaihtaa meijerikerman kasvipohjaiseen vaihtoehtoon.

Tiesitkö, että ruokahävikin osuus maailman ympäristökuormituksesta on 8-10 %, ja että kolmannes kaikesta tuotetusta ruoasta heitetään pois? Siten tehokkaammat toimet ruokahävikin vähentämiseksi on trendi, jonka ainakin me toivomme vahvistuvan tulevaisuudessa. Ja edellytykset siihen vaikuttavat hyviltä. 

Haluatko vähentää ravintolasi ruokahävikkiä? Kokeile Wise Up On Waste -ruokahävikkityökaluamme!

Miltä tulevaisuus sitten näyttääkään (toivomme sen oleva valoisa), emme tule aivan heti hylkäämään taka away -laatikoitamme. Ehkä juuri päinvastaista tapahtuu. Mutta me siirrymme muovista kohti kestävämpiä vaihtoehtoja ja annamme hienojen ravintoloiden tarjota sekä perjantain viihteen ja lauantain luksuksen (fine dining + kotihousut = totta) Sillä ei ole suurempaa merkitystä, tilaavatko vieraat täysin valmiita ruoka-annoksia vai haluavatko he ruokasetin, jota he työstävät jonkin verran itse mutta välttäen jonottamisen, aterian valitsemisen ja ruokakassien kotiin kuljettamisen. Kysymys on vain siitä, miltä sinun tarjouksesi tulee näyttämään?

Keneltäkään ei ole tainnut jäädä huomaamatta, että ravintolan käsite on laajentunut viime aikoina. Johtuuko se puhtaasta itsesuojeluvaistosta pandemian vanavedessä, vai olisiko se tapahtunut joka tapauksessa, sitä emme tiedä, mutta eräät kysytyimmistä paikoista pitävät ovensa auki aamusta iltaan myyden samalla kauniita ja huolellisista valittuja raaka-aineita tiskin yli leipoen vieläpä omat leipänsä ja leivonnaisensa. Odotamme innolla seuraavaa kehitystä.... jaaha, miksi sitä voisimme kutsua? Delirange? Ravintopaikka? Ehkä meidän ei edes tarvitse valita? Rakkaalla lapsella on kuten tiedetään monta nimeä ja – ei vähiten – paljon tietotaitoa.

Millaisena tulevaisuus näyttäytyy? Palaammeko pandemiaa edeltäneisiin myöhäisiin ravintola-aterioihin, vai olemmeko tottuneet lähtemään aikaisin ulos, saada pahimmat alko-höyryt päästämme ennen nukkumaan menoa ja heräämään virkeinä ja raikkaina seuraavaan aamuun? Ken elää hän näkee.

Axfoodsin ja Kantar Sifon Vegobaromtrin 2020 mukaan yhä useampi kuluttaja syö kasvisruokaa. Kasvisruokaa 2 – 6 kertaa viikossa syövien määrä oli kasvanut 19 prosentista 29 prosenttiin viidessä vuodessa. Samalla niiden määrä, jotka eivät syö koskaan kasvisruoka oli vähentynyt 21 prosentista 12 prosenttiin.2 Fleksitarianismi voi toisin sanottuna hyvin samalla kun huolemme ilmastosta kasvaa. ICA-kauppaketjun ja Novun tutkimuksessa “Kasvispohjaista 2025” 39 % kyselyyn vastanneista ilmoitti, että halu vähentää ilmastokuormitusta oli heidän voimakkain motiivinsa valita kasvispohjaista/vegetaarista ruokaa. Peräti 67 % oli huolissaan ilmaston kehityksestä, ja 18–29-vuotiaiden parissa vastaava luku oli 74 %.3

Kasvispohjaisten convenience-pikaruokien rintamalla on viime vuosina suorastaan pursuillut ulos uusia merkkejä ja tuotteita, emmekä varmaankaan vielä ole nähneet vegomakkara- ja vihreä burgeri - trendin huipentumaa. On hyvä mainita myös se, että kun ICA-kauppaketju tarkasteli vegetaaristen vaihtoehtojen vuoden 2019 myyntiään, se oli kasvanut joissain kaupoissa yli 1 000 prosenttia. Trendin suunnannäyttäjäksi kutsuttujen “Tuorevego”-tuotteiden (esim. hampurilaisten yms.) myynti oli kasvanut vuoden 2019 aikana 40 %.4

Onko sinustakin alkoholiton trendi aina mukana kun tutkimme suuntauksia? Oikeassa olet! Fakta on se, että jotain tapahtuu koko ajan. Me olemme yhä terveystietoisempia mutta samalla yhä valikoivampia. Ruokavieras haluaa voida juoda hyviä juomia koko illan siitä huolimatta, valitseeko hän alkoholijuoman tai alkoholittoman, tai vaihteleeko hän niiden välillä. Viimeisimmät hang-uppimme ovat kaikenlaiset teejuomat. Sekä kuplivat pullossa tai kotitekoiset ja hiljaisemmat variantit suoraan kannusta. Lisäksi emme tietenkään saa koskaan tarpeeksemme kombuchasta. Napsauta linkkiä, niin näet Martinan parhaat teedrinkit ja saat kombuchan tekemisen pikakurssin.

Jäätee limetillä ja mintulla

Jäätee limetillä ja mintulla

Alkoholiton janojuoma, jonka selkeät mojitovibat saavat aikaan kesälomatunnelmaan yhdellä iskulla!

Perushaudutus

  • 3l vettä
  • 15 Lipton Classic Green Tea Mint 6 x 25 pussia, 15 pussia

Sokeriliemi

  • 300 ml vettä
  • 300 ml sokeria

Maustaminen

  • 300 ml sokerilientä
  • 200 ml limettimehua
  • 3 limettiä paloiteltuina
  • 15 mintunlehteä

Valmistus

  1. Keitä vesi ja lisää Lipton Green Mint tea, anna hautua vähintään 4 minuuttia.
  2. Poista teepussit, anna jäähtyä ja kylmennä hyvin.
  3. Sekoita pieni määrä viilennettyä teetä limettiin ja sokeriliemeen
  4. Murskaa limetit ja minttu, lisää jäätä ja kylmennetty tee. Tarjoile heti!
Tuotteet
Reseptit
Suosikit
Menu