Miksi monet meistä tuntevat olonsa hyväksi päästessään metsään ja luontoon? Mikä meitä ihmisinä keräilyssä ja poimimisessa viehättää? Ja miksi itse poimituista mustikoista tehty mustikkapiirakka maistuu aina vähän paremmalta kuin kaupasta ostettu? Keskustelimme lyhyesti aiheesta Anna María Pálsdóttirin, maisemasuunnittelun ja ympäristöpsykologian tohtorin kanssa.

Miksi me ihmiset voimme hyvin ollessamme luonnossa?

- Itse asiassa olemme osa luontoa, olemme biologisia olentoja ja luonto on normaali elinympäristömme. Tämä on osittain muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana kaupungistumisen myötä, mutta meillä on edelleen luontoon yhteys, joka voi saada meidät tuntemaan olomme hyväksi. Käytän sanaa voi, koska kaikki eivät kuitenkaan tunne samalla tavalla hyvää oloa luonnossa. Jotta voimme tuntea olomme hyväksi, meidän täytyy tuntea olevamme myös turvassa eivätkä kaikki koe asiaa näin. Mutta summa summarum: luonnolla on ehdottomasti potentiaalia saada meidät rentoutumaan.

Onko luonto välttämättä synonyymi metsälle?

- Ei, voit saada saman terveyttä edistävän vaikutuksen vesistön lähellä, puutarhassa, puistossa, kävelyreiteillä tai vain makaamalla nurmikolla ja katselemalla taivaalle. Jopa sisätilakasveilla, tekokukilla ja kasvien kuvilla voi olla samanlaisia ​​vaikutuksia.

 

Nykyisin monet ihmiset haluavat mennä metsään ja luontoon ja poimia villejä kasveja - mitä vaikutusta keräilyllä on meidän hyvinvointiimme?

- Poimiminen ja kerääminen on meidän DNA:ssamme. Se antaa meille merkityksellisyyden tunteen, mutta se on myös normaalista poikkeava tapa tutustua luontoon ja olla vuorovaikutuksessa luonnon kanssa. Joillekin meistä se voi myös tuoda positiivisia muistoja, ehkä lapsuudesta, jotka edistävät hyvää tunnetta. Käsillä poimiminen on myös rauhoittavaa ja toistuvaa toimintaa, ainakin jos et tee marjanpoimintaa työksesi. 

Syömmekö paremmin, jos olemme poimineet tai viljelleet kasvit itse? Onko olemassa jokin psykologinen asia, joka vaikuttaa kokemukseemme mausta?

– Kyllä, kun poimit jotakin itse, sillä on niin sanottua ”itsepalkitsevaa arvoa”. Jos olet löytänyt, poiminut ja valmistanut keräämäsi kasvit, voit kokea niiden maun hieman parempana, mutta ennen kaikkea kokonaiskokemus on miellyttävämpi.

Minkälainen on paras metsäkokemus? Pitäisikö sinun jättää sienikori kotiin ja vain istua kannon nokassa tekemättä mitään erityistä? 

– Tee sitä, mitä haluat ja mikä sinusta tuntuu parhaalta. Haluatko olla vain yksin ja nauttia luonnosta omilla ehdoillasi ilman seuraa? Siinä tapauksessa koira, ystävä ja puhelin voivat jäädä mieluusti kotiin. Sienikori ei kuitenkaan yleensä vaadi samanlaista huomiota…

Anna María Pálsdóttir on maisemasuunnittelun ja ympäristöpsykologian tohtori ja tutkijana työympäristöjen, talouden ja ympäristöpsykologian laitoksella (AEM)  SLU:ssa (Swedish University of Agricultural Sciences) Ruotsissa.